Tekoäly on nykyään melkein joka puolella. Se löytyy jo internetin hakukoneista, selaimista, sosiaalisesta mediasta, toimisto-ohjelmista, jopa monista suunnitteluohjelmista, puhelimista ja niin edelleen. Osa suhtautuu vieroksuen, mutta luultavasti hekin ainakin tietämättään ovat tekemisissä tekoälyn kanssa. Aiheesta puhutaan paljon. Yrittäjän ei kannata jäädä kehityksen ulkopuolelle, vaan ottaa hyöty irti.

Miten yrittäjä tai kuka tahansa sitten voisi hyödyntää tekoälyä? Mihin sitä kannattaa käyttää ja mihin ei kannata? Kasasin tähän postaukseen joitakin ajatuksia omasta näkökulmastani tekoälyä hyödyntäneenä. Monilla aloilla voi olla myös ihan omat juttunsa missä tekoälyä voi hyödyntää. Tässä esittämäni ovat kuitenkin melko yleisiä tapoja joita moni voi hyödyntää.

Muista järjen käyttö, vastuu ja oma roolisi

Tekoälyn kanssa pitää tietysti muistaa myös toimia järkevästi ja vastuullisesti. Älä kerro tekoälylle koskaan mitään salaista tai muutakaan mitä et kuuluttelisi ympäri kyliä. Maalaisjärki mukana siis ja mieluummin hieman ylivarovainen kuin varomaton.

Turvallisuuden kannalta on myös tärkeää, että käytät vain luotettavien tahojen tekoälyjä. Myös rikolliset käyttävät tekoälyä vääriin tarkoituksiin. Älä siis kokeile ihan kaikkea eteen tulevaa, vaan selvitä ensin taustat.

Tekoälyn lisääntyessä on mukaan tullut myös sääntelyä, mutta siihen puoleen en ota enempää kantaa koska se ei ole minun osaamisaluettani. Kannattaa kuitenkin huomioida myös tämä puoli.

Muista myös, että tekoäly ei suinkaan korvaa sinua. Se on ainoastaan työkalu. Työkalu, joka laskee todennäköisyyksiä ja muodostaa sen avulla vastauksensa. Se ei oikeasti ajattele. Varsinainen ajatteleminen pitää hoitaa sinun itse. Pidä langat omissa käsissäsi. Ja muista suhtautua kriittisesti, koska tekoäly voi ja ihan varmasti välillä erehtyy. On hyvä ymmärtää, että tekoäly on vain koodia ja sen on opettanut ihminen. Kun ymmärtää miten se toimii, saa siitä myös enemmän irti.

Tekoäly ei ole myöskään viemässä meitä Matrixiin. Se tekee vain sitä mitä se on ohjelmoitu tekemään. Toki siis, kuten aiemmin sanoin, niin myös rikolliset käyttävät tekoälyä vääriin tarkoituksiin. Silti ihminen on se joka tekoälyä ohjailee. Ei toisinpäin.

Toisaalta nykyään tuntuu olevan myös muodissa epäillä vähän kaikkea tekoälyn tuotokseksi. Sitten joku joutuu epätoivoisesti selittelemään, että kyllä tämä kuva on ihan aito eikä mikään tekoälyn tuotos. Sama koskee tekstejä. Hiljattain osui silmääni keskustelua siitä kuinka jotkut päättelevät tietyn tyylin käyttämisestä kyseessä olevan tekoälyn tuotos. Mitä ihmettä ihmiset oikeasti? Ei se niin mene! Enkä ainakaan itse aio muuttaa itselle luontaista tyyliä ihan vain siksi, että joku on saanut päähänsä jonkun yksittäisen asian olevan ”merkki tekoälystä”. Pidetään järki mukana tässäkin eikä yritetä nähdä tekoälyä siellä missä sitä ei oikeasti ole.

Toisaalta ehkä ihan kaikkea ei oikeasti olisi myöskään tarpeen tehdä tekoälyllä? Käytetään sitä vastuullisesti siihen missä sen käyttö on paikallaan ja harmitonta. Eikä yritetä luoda sillä vääriä mielikuvia. Palaan tähän vielä myöhemmissä kohdissa ja yritän tuoda esille missä minun mielestä menee järkevät rajat.

Tiedon hakeminen tekoälyn avulla

Tiedon haku on yksi hyvin perinteinen asia mitä tekoälyllä voi tehdä. Tähän sopii ihan vaikka ChatGPT tai Copilot. Myös hakukoneissa nykyään usein tulee jonkinlainen tekoälyvastaus, mutta omasta mielestäni ne eivät ole vielä kovin kehittyneitä. Sen sijaan ChatGPT ja Copilot suoriutuu asiasta usein loistavasti.

Itse käytän nykyään monesti edellä mainittuja tiedon hakemiseen perinteisen ”googlettamisen” sijaan. Tämä ihan siitä syystä, että jotain tiettyä asiaa etsiessä perinteisellä hakukoneella joutuu usein kahlaamaan paljon hakutuloksia läpi eikä välttämättä silti löydä vastausta kysymykseensä. Mitä erikoisempi aihe, sitä enemmän saan vain tuloksia, jotka eivät edes liity mitenkään asiaan. Kun taas kysyn asiaa tekoälyltä, niin se osaa kaivaa juuri sen tarvitsemani tiedon esiin sieltä kaiken muun seasta. Eikä minun tarvitse tuhlata aikaani kaiken epäoleellisen selaamiseen.

Tieto voi kuitenkin olla vanhentunutta, joten asiasta riippuen kannattaa olla tarkkana. Jos kyseessä on muuttuva tietä kuten ”Kuka on Suomen pääministeri”, niin kannattaa ainakin pyytää tarkistamaan ajankohtainen tieto verkosta. Muuten saatat saada vanhentuneen vastauksen.

Tekoäly on ihan kelpo ideointi ja sparrauskaveri

Pyydä tekoälyltä ideoita aiheeseen jota työstät tai pyydä sitä arvioimaan omat ideasi. Mitä paremmin ohjeistat – sitä parempia ehdotuksia saat. Tässäkin täytyy muistaa, että tekoäly ei korvaa sinun luovuuttasi. Mutta sillä on käytettävissään paljon tietoa ja sen avulla se pystyy arvioimaan ideoiden toimivuutta. Joskus tosin sen ideat on myös ihan surkeita. Paljon on silti kiinni siitä miten sinä ohjeistat.

Tekoäly voi myös nostaa esille asioita, joita et ehkä tullut ajatelleeksi. Omille tuotoksilleen tulee äkkiä sokeaksi. Tekoäly voi sopivasti haastaa miettimään asiaa muistakin näkökulmista tai jopa tuoda esille miksi ei ehkä kannata tehdä niinkuin olit ajatellut. Näkemyksiä kannattaa ja pitää kysyä myös ihmisiltä eikä pelkästään tekoälyltä, mutta tekoäly on väsymättä käytettävissä 24/7 mitä ihminen ei ole.

Ja joskus vain tuntuu, että pää lyö tyhjää eikä mitään ideoita tule mieleen. Tekoäly voi heittää jotain millä pääset alkuun. Välttämättä ne ideat ei ole sellaisenaan hyviä, mutta voit saada niistä jotain mitä lähdet jalostamaan eteenpäin.

Tiedon analysointi tai virheiden tarkistus tekoälyn avulla

Voit käyttää tekoälyä myös datan analysoimiseen. Voit esimerkiksi pyytää sitä etsimään tiettyjä asioita ja luomaan yhteenvedon. Se voi etsiä poikkeavia asioita, joihin ehkä haluat kiinnittää huomiota tai ehkä olet etsimässä juuri niitä.

Tekoäly osaa myös hyvin etsiä virheitä tekstistä tai vaikkapa koodista. Se osaa tarkastaa kielioppivirheitä, kirjoitusvirheitä tai vaikkapa huomauttaa puuttuvista perusteluista. Tai ohjelmakoodista se voi löytää äkkiä sen yhden pienen virheen minkä vuoksi koko ohjelma ei toimi. Itse koodia läpi silmäilemällä se menee sujuvasti ohi kerta toisensa jälkeen ja aikaa menee helposti etsimiseen turhan paljon.

Muista kuitenkin, että tekoäly ei ymmärrä kontekstia samalla tavalla kuin ihminen. Se saattaa sinnikkäästi luulla olevansa oikeassa silloinkin kun on väärässä. Sinun pitää käydä läpi myös tekoälyn päätelmät.

Tekstin ja kuvituskuvien luominen

Nykyään sisältöjä tuotetaan paljon myös tekoälyn avulla. Voit pyytää kokonaisen tekstin tai sitten vain niitä ideoita joita itse työstät eteenpäin. Suosittelen itse jälkimmäistä. Tähänkin postaukseen omien ajatusten lisäksi kysyin tekoälyltä ”mitä muuta tästä voisi sanoa”. En kuitenkaan halua pyytää tekoälyltä valmiita tekstejä. Haluan, että varsinainen teksti on minun käsialaani ja kuulostaa minulta. Ja vaikka tekoälyn teksti voi olla kieliopillisesti hyvääkin, niin se ei välttämättä ole alkuunkaan luonnollista ja saattaa sisältää paljonkin asiavirheitä.

En muutenkaan suosittele internetin valtavan sisältömäärän lisäämistä tekoälyn tuotoksilla. Jos ei ihmisellä ole itsellään mitään sanottavaa, niin turha silloin on pyytää tekoälyäkään kirjoittamaan. Kysy siis itseltäsi ensin – mitä lisäarvoa tämä tuo? Jos vastaus on ei mitään – jätä välistä. Tämän postauksen ajatus on herätellä miettimään ja hyödyntämään tekoälyä. Ilman tätä tarkoitusta olisi tälläkin postauksella turha täyttää internetiä. Sisällöntuotannon ajatus ei pitäisi olla luoda pelkkää täytettä.

Tekoälyä voi hyödyntää myös vaikkapa kuvien luomiseen. Väliotsikkoon kirjoitin nimenomaan kuvituskuvien. Kuvien luominen tekoälyllä jakaa ymmärrettävästi mielipiteitä. Tässä kannattaa olla tarkkana ja miettiä rajanvetoa myös yrityksesi kannalta. Miltä haluat näyttää mahdollisten asiakkaiden tai yhteistyökumppaneidesi silmissä? Missä asioissa tekoäly on ok ja missä sitä ei kannata käyttää?

Oma näkemykseni on, että hyvän maun rajoissa ja harkiten tekoälyä voi käyttää myös visuaalisuuteen. Esimerkiksi tässä blogissa osa kuvituskuvista on tehty tekoälyllä. Olen kuitenkin pyrkinyt tekemään ne niin, että ne näyttääkin siltä eikä yritä antaa ”aitoa” vaikutelmaa. Eivätkä ne ole pääosassa, vaan lähinnä tuomassa hieman vaihtelua tekstin sekaan. Asiaa voisi ajatella myös niin, että tekoälyllä luotu kuva ei saa johtaa katsojaa millään tapaa harhaan.

Postauksen alussa oleva kuva on tehty ensin pyytämällä ChatGPT:ltä sopiva englanninkielinen ohjeistus Leonardo AI:tä varten. Lopputuloksena Leonardo loi ohjeistuksen pohjalta kyseisen kuvan.

Yllä olevan kuvan on puolestaan tehnyt Copilot. Annoin ohjeeksi tehdä kuvan noin 40 vuotiaasta miehestä tietokoneen ääressä luomassa kuvia/grafiikkaa tekoälyn avulla. Lisäksi kerroin kuvakulman. Niillä ohjeilla sain tällaisen lopputuloksen. Ihan kätevää. Nyt kun kuva alkaa muistuttaa ”valokuvaa” niin on tärkeää, että katsojaa ei johdeta harhaan.

Erinomainen koodauskaveri

Heti ensimmäisenä todettakoon, että olisin varovainen laittaessani tekoälyn tekemään koodia puolestasi. Se voi auttaa sinua, mutta tässäkään asiassa se ei korvaa sinua. Se ei ymmärrä kokonaisuutta. Vastuu toimivuudesta ja turvallisuudesta on myös sinulla. Oletko varma, että täysin tekoälyn tekemä ohjelma on turvallinen? Jos et tunne ohjelmointia, niin miten varmistat etteivät käyttäjien tiedot vuoda ulospäin tai laitteet altistu hyökkäyksille? Nykypäivänä kaikessa ohjelmoinnissa pitää mennä turvallisuus edellä. En ainakaan itse uskaltaisi luottaa sitä asiaa täysin tekoälyn käsiin.

Tekoälystä on kuitenkin monenlaista hyötyä olitpa tekemässä tietokoneohjelmaa, nettisivujen koodia tai vaikkapa sulautettuja järjestelmiä. Voit esimerkiksi kysyä siltä sopivaa funktiota johonkin tarkoitukseen. Tai miten jotakin sinulle uutta kirjastoa käytetään. Sen sijaan, että kahlaisit itse läpi manuaaleja ja oppaita, tekoäly voi antaa sinulle oikean funktion ja käyttöesimerkin parissa sekunnissa.

Voit myös pyytää etsimään virheen koodistasi. Selvistä näppäilyvirheistä tietysti usein kääntäjäkin valittaa, mutta paljon on myös virheitä jotka menee kääntäjältä läpi. Ja omalle koodilleen tulee kyllä äkkiä sokeaksi eikä huomaa ilmiselvää mokaa. Kaikki pitäisi olla ok, mutta koodi ei vain toimi. Tekoäly lukee hetkessä koodin pätkän läpi ja ehdottaa mahdollisia virhekohtia.

Mitä tekoälyjä testata?

ChatGPT on varmaan yksi yleisimmin käytetyistä. Sen on kehittänyt OpenAI. Voit kokeilla sitä anonyymisti tai kirjautuen esimerkiksi Google -tunnuksillasi. Kirjautumalla saat paremmat ominaisuudet käyttöösi ja voit esimerkiksi luoda kuvia. Ilmaisessa versiossa pystyy tekemään tällä hetkellä pari kuvaa päivässä. Maksullisella versiolla saa luonnollisesti enemmän resursseja käyttöönsä. Voit siis kuitenkin kokeilla täysin ilmaiseksi. ChatGPT sopii hyvin keskusteluun, ideointiin, tiedon hakuun ja vaikkapa tekstin ja kuvien luomiseen. Tässäkin postauksessa oli muutama ChatGPT:n tekemä kuvituskuva. Se ymmärtää myös koodia jopa yllättävän hyvin. Puhtaasti oman kokemuksen mukaan viimeisimmillä malleilla on tosin ollut pieniä ongelmia pidemmässä keskustelussa pitää kokonaisuus hallussa. Mielestäni aiemmin se toimi paremmin. Tai sitten vain kävin aiemmin keskusteluja eri tavalla? Käyttäjän tapa käsitellä tekoälyä nimittäin vaikuttaa todella paljon siihen mitä siltä saa takaisin.

Copilot on Microsoftin vastaava GPT mallia hyödyntävä tekoäly. Se sopii moniin samoihin asioihin kuin ChatGPT eli keskusteluun, tiedon hakuun ja esimerkiksi tekstin ja kuvien luomiseen. Koodin kanssa oman kokemukseni mukaan se vetää mutkia suoraksi enemmän kuin ChatGPT. Toisaalta Copilot on nykyään integroitu moniin Microsoftin sovelluksiin. Jos olet Windows käyttäjä, niin luultavasti Copilot löytyy myös Edge selaimestasi. Lisäksi sitä hyödyntävät esimerkiksi Office sovellukset ja voit käyttää sitä apuna dokumenttiesi kanssa. Käyttö onnistuu ChatGPT:n tapaan joko kirjautumatta tai sitten esimerkiksi Google -tilin tai Microsoft -tilin avulla.

Googlen Gemini osaa myös hyvin pitkälti samoja asioita kuin edellä mainitut OpenAI:n ja Microsoftin tuotteet. Luonnollisesti pääset sisään Google -tililläsi. Geminissä voi tehdä vuorokaudessa enemmän kuvia kuin ChatGPT:llä ilmaiseksi, joten jos vaikka olet kirjoittamassa blogipostausta johon tarvitset enemmän kuvitusta kerralla, niin kannattaa kokeilla myös Geminiä. Geminillä tuntuu myös ainakin oman kokemuksen perusteella pysyvän pidemmissä keskustelussa kokonaisuus hallussa paremmin kuin esimerkiksi ChatGPT:llä.

Leonardo.Ai on kuvien generointiin tehty tekoäly. Tämän postauksen alussa ollut kuva oli tehty sen avulla. Ilmaisena käyttäjänä kannattaa huomioida rajoitukset myös käyttöä koskien. Oikeudet kuviin jäävät palvelulle. Voit käyttää niitä, mutta luomasi kuvat ovat julkisia ja niitä voivat käyttää muutkin. Maksullinen tilaus mahdollistaa täyden omistajuuden ja oikeudet kuviin. En ole itse maksanut palvelun käytöstä enkä ota kantaa esimerkiksi maksamisen turvallisuuteen. Käytä omaa harkintaa ja selvitä taustat ensin. Sama koskee tietysti kaikkia muitakin tekoälyjä joita kokeilet.

Runway on toinen visuaalisesti suuntautunut tekoäly. Itse olen kokeillut esimerkiksi laittaa itseni sup-laudan päällä melomaan järvelle. Annoin pohjaksi valokuvan, josta pyysin tekemään videon ohjeideni mukaan. Lopputuloksesta kyllä huomasi ettei se ollut aito, mutta yksinkertaisia asioita sillä ainakin saa helposti aikaan.

Canva sisältää perinteisempien suunnittelupohjien lisäksi myös tekoälytoimintoja, joten otan sen tähän listalle edellisten jatkoksi. Canva voi olla kätevä, kun tarvitset nopeasti jotain visuaalisuutta vaikkapa sosiaaliseen mediaan. Mukana on sekä ilmaisia, että maksullisia ominaisuuksia. Ilmaisellakin versiolla pystyt tekemään jo paljon.

Edellä listaamani tekoälyt olivat sellaisia, joita pääsee helposti kokeilemaan ilmaiseksi. Paljon muitakin löytyy ja johonkin tiettyyn ammatilliseen käyttöön on varmasti parempiakin. Mutta ne yleensä maksaa.

Lopuksi

Tekoäly voi auttaa monessa asiassa mikä aiemmin olisi vienyt paljon enemmän aikaa. Toisaalta joihinkin asioihin kannattaa edelleen käyttää aikaa mieluummin, kuin yrittää päästä liian helplla tekoälyn avulla. Sitä kannattaakin käyttää harkiten. Myös kriittisyys tekoälyn tuotoksia kohtaan on paikallaan. Uuden yrittäjän roolissa ajattelen, että kannattaa myös tiedostaa mitä asiakkaat ja yhteistyökumppanit ajattelevat tekoälyn käytöstä. Onko se enemmän etu vai haitta? Näkemykset muuttuu hiljalleen, mutta sitä odotellessa kannustan varovaisuuteen.

Mitä tekoälyjä sinä olet käyttänyt? Tai käytätkö ohjelmistoja joissa on tekoälytoimintoja? Mitä ylipäätään ajattelet tekoälyn käytöstä? Missä kohti sitä on ok käyttää ja missä sitä ei mielestäsi pitäisi käyttää?

– Reijo –